Positiivisen luottorekisterin vaikutukset toiminimiyrittäjille

Kun positiivinen luottorekisteri otettiin käyttöön huhtikuussa 2024, sen oli tarkoitus tuoda läpinäkyvyyttä luotonantoon ja ehkäistä ylivelkaantumista. Rekisteri kerää tiedot kansalaisten tuloista ja luotoista, jotta luotonantajat voivat arvioida hakijoiden maksukyvyn entistä tarkemmin. Järjestelmä on kuitenkin johtanut odottamattomiin ongelmiin, jotka koskettavat merkittävää osaa suomalaisista yrittäjistä.

Kymmenet tuhannet toiminimiyrittäjät ovat huomanneet, että heistä tuli yhdessä yössä luottokelvottomia. Vaikka heillä olisi vakaat tulot ja moitteeton maksuhistoria, automaattiset luottopäätökset hylkäävät heidän hakemuksensa. Syy on yksinkertainen: järjestelmä ei näe heidän tulojaan lainkaan.

Ongelman ydin piilee siinä, miten eri tulomuodot käsitellään järjestelmässä. Positiivinen luottorekisteri kerää automaattisesti tiedot palkkatuloista ja sosiaalietuuksista, mutta toiminimiyrittäjien tulot jäävät näkymättömiin. 

Kun palkansaaja saa kuukausittain palkan, joka näkyy tulorekisterissä, toiminimiyrittäjä tekee yksityisnostoja yrityksestään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että menestyväkin yrittäjä voi näyttää järjestelmän silmissä täysin tulottomalta. 

Vaikutukset yrittäjille

Ongelma koskettaa erityisesti toiminimiyrittäjiä ja kommandiittiyhtiöitä – yritysmuotoja, joissa ei puhuta varsinaisesta palkasta vaan yksityisnostoista. Vaikutukset ulottuvat sekä yritystoimintaan että henkilökohtaiseen elämään. 

Ero luotonantajissa on merkittävä: kun pankit voivat vielä pyytää tilinpäätöstietoja ja arvioida yrittäjän todellista maksukykyä, osamaksua tarjoavat rahoitusyhtiöt ja verkkokaupat toimivat täysin automatisoitujen prosessien varassa. Ne tarkistavat luottokelpoisuuden ainoastaan positiivisesta luottorekisteristä, jossa yrittäjän tulot näkyvät nollana. Tuloksena on, että jopa yksinkertaiset verkko-ostokset voivat jäädä toiminimiyrittäjältä tekemättä.

Tietosuojavaltuutetun ohjeistukset

Tietosuojavaltuutettu reagoi yrittäjien huoliin ja antoi selkeän ohjeistuksen: luottokelpoisuutta ei saa arvioida pelkästään positiivisen luottotietorekisterin perusteella.

Tietosuojavaltuutettu korosti, että jos positiivisen luottotietorekisterin luottotieto-ote ei kata kaikkia tietoja, joiden perusteella luottokelpoisuutta pitäisi arvioida, tulisi luotonantajan pyytää henkilöltä myös muuta tietoa päätöksen tueksi. Lisäksi valtuutettu muistutti, että yrittäjillä on pääsääntöisesti oikeus vaatia ihmisen tekemää päätöstä automaattisen luottopäätöksenteon sijaan.

Mitä toiminimiyrittäjä voi tehdä?

Vaikka järjestelmätason muutokset vievät aikaa, toiminimiyrittäjillä on käytössään muutamia keinoja. Tietosuojavaltuutetun ohjeistuksen mukaan yrittäjillä on oikeus vaatia inhimillistä arviointia automaattisen luottopäätöksenteon sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hylätyn hakemuksen jälkeen kannattaa ottaa yhteyttä luotonantajaan ja pyytää ihmisen tekemää uudelleenarviointia.

Kun luottohakemus hylätään, yrittäjä voi myös vaatia luotonantajaa pyytämään lisätietoja todellisen maksukyvyn selvittämiseksi. Pankit ovat tässä helpompia, sillä ne voivat pyytää tilinpäätöstietoja ja muuta dokumentaatiota. Haastavampia ovat automatisoitujen verkkokauppojen ja osamaksuyhtiöiden kanssa käytävät neuvottelut.

Rekisterin laajentuminen ja tulevaisuuden näkymät

Tilanne ei näytä helpottuvan lähiaikoina. Joulukuussa 2025 positiivinen luottorekisteri laajenee entisestään, kun luotonantajat alkavat ilmoittaa rekisteriin myös toiminimiyrittäjille heidän elinkeinotoimintaansa myönnettyjä luottoja. Verohallinto kertoo, että luotonantajilla on neljän kuukauden siirtymäaika luottojen ilmoittamiseen.

Kun elinkeinotulo ei edelleenkään näy lainkaan positiivisessa luottotietorekisterissä, mutta yrittäjän luottotiedot tulevat näkyviin, luotonantajalle syntyy entistä vääristynyt kuva yrittäjän taloudellisesta tilanteesta.

Oikeusministeriössä on suunniteltu lain jälkiarviointia vasta neljän vuoden kuluttua rekisterin käyttöönotosta. Yrittäjät kuitenkin vaativat arvioinnin tekemistä nyt, ei kolmen vuoden päästä. Kun nykytilanne vaikuttaa yli 250 000 henkilön luotonsaantiin, pikainen lain vaikutusten jälkiarviointi on välttämätön.

Positiivisen luottorekisterin alkuperäinen tavoite – ehkäistä ylivelkaantumista ja tuoda läpinäkyvyyttä luotonantoon – on sinänsä kannatettava. Järjestelmä ei kuitenkaan saa luoda keinotekoista eriarvoisuutta eri tulonsaajatyypeille. Toiminimiyrittäjät maksavat veronsa, hoitavat velvollisuutensa ja pitävät taloutta pyörimässä – he ansaitsevat tasavertaisen kohtelun myös luottomarkkinoilla.