Työnantajan tarjoaman liikunta- ja kulttuuriedun verovapaa enimmäismäärä nousee 400 eurosta 540 euroon. Eduskunta hyväksyi tuloverolain muutoksen 16.9.2026, ja Verohallinto on jo päivittänyt ohjeensa. Olennaisin yksityiskohta on tämä: korotusta sovelletaan jo vuoden 2026 verotuksessa.

Raja on ollut 400 euroa vuodesta 2009. Korotus on käytännössä inflaatiotarkistus, mutta se tuo mukanaan myös sisällöllisiä laajennuksia, jotka kannattaa tietää ennen kuin etua käyttää.

Mikä muuttuu?

Euromäärän lisäksi laki täsmentää, mitä liikunnalla tarkoitetaan: työntekijän omaa fyysistä aktiivisuutta, joka edistää kuntoa ja terveyttä. Täsmennyksen myötä edun piiriin tulee kolme asiaa, jotka ovat aiemmin olleet tulkinnanvaraisia tai kokonaan sen ulkopuolella.

Ensimmäinen on välineiden vuokraus silloinkin, kun itse liikunta on ilmaista. Sukset, kanootit, kajakit, polkupyörät ja kaupunkipyörät voi jatkossa vuokrata edulla, vaikka ladulla tai pyörätiellä ei peritä maksua.

Toinen on henkilökohtainen ohjaus. Kuntosali- tai harjoitusohjelman laatiminen ja muut palvelut, jotka tukevat omaa liikkumista, kuuluvat jatkossa selvemmin edun piiriin. Aiemmin personal trainer -palvelut olivat harmaalla alueella.

Kolmas on fyysistä aktiivisuutta edellyttävät luontoharrastukset. Kalastus ja metsästys, niihin liittyvät luvat kuten kalastonhoitomaksu ja metsästyslupa, sekä eräopaspalvelut ovat nyt mukana. Tämä on se osa muutoksesta, josta on uutisoitu eniten, mutta samalla myös se joka koskettaa pienintä joukkoa.

Sähköpotkulautojen ja vesiskootterien vuokraus jää edelleen edun ulkopuolelle, samoin hieronta, liikuntavälineiden ostaminen ja pelkkä seuran jäsenmaksu, joka ei oikeuta liikuntapalveluun. Keskusverolautakunta linjasi toukokuussa 2026, ettei pakohuonepelikään ole tuloverolain tarkoittamaa liikuntaa tai kulttuuria. 

Mikä ei muutu?

Edun perusehdot pysyvät ennallaan, ja ne ratkaisevat verovapauden useammin kuin euromäärä.

Etu on tarjottava koko henkilökunnalle, ja sitä saa käyttää vain työntekijä itse. Se annetaan rajattuna maksuvälineenä, kuten liikunta- ja kulttuurisaldona, ei rahana eikä vapaasti käytettävänä lahjakorttina. Jos työnantaja korvaa kuitteja vastaan, kyse on palkasta.

Jos työnantaja tarjoaa enemmän kuin 540 euroa, vain ylimenevä osa on veronalaista palkkatuloa. Koko etu ei siis kaadu rajan ylittymisestä.

Nouseeko etu itsestään?

Tässä tullaan siihen, miten muutos jää helposti hyödyntämättä.

Laki nostaa verovapaan enimmäismäärän, mutta työnantaja päättää itse, nostaako se oman henkilöstönsä edun. Jos yrityksenne edun taso on sovittu 400 euroksi, se pysyy 400 eurossa, kunnes se muutetaan. Korotus vaatii kolme asiaa: päätöksen edun määrästä, muutoksen etujärjestelmään ja tiedon työntekijöille siitä, että saldo on kasvanut.

Koska korotusta sovelletaan jo tähän vuoteen, työnantaja voi nostaa edun 540 euroon nyt, ja ero 140 euroa henkilöä kohden on käytettävissä vielä kuluvana vuonna. Jos yrityksellä on käyttämätöntä henkilöstöbudjettia, tämä on verotuksellisesti tehokkain tapa käyttää se ennen vuodenvaihdetta.

Mitä kirjanpitäjä tarvitsee?

Verovapaa liikunta- ja kulttuurietu ei vaadi tulorekisteri-ilmoitusta, joten kirjanpidon kannalta muutos on kevyt. 

Päätös edun uudesta tasosta kannattaa kirjata, esimerkiksi hallituksen pöytäkirjaan tai henkilöstöetuja koskevaan ohjeeseen, jotta sen kollektiivisuus on jälkikäteen osoitettavissa.

Jos etua nostetaan kesken vuoden, vuoden kokonaismäärä henkilöä kohden ei saa ylittää 540 euroa. Etujärjestelmät laskevat tämän yleensä itse, mutta se kannattaa varmistaa.

Ja jos olet epävarma siitä, kelpaako jokin uusi käyttökohde edun piiriin, kannattaa kysyä. Verohallinnon tarkempi ohje uusista käyttökohteista on vielä päivityksessä, ja tulkinnat täsmentyvät sen myötä.

‍