Tilitoimistoalan tulevaisuuden näkymiä

22.04.2016

Taustaa

Lappeenrannan teknillinen yliopisto toteutti yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa haastattelututkimuksen helmi-maaliskuussa 2015. Haastatteluja tehtiin yhteensä 21 kappaletta. Haastateltavien ikä oli välillä 37-61 ja heistä naisia oli 10 ja miehiä 11. Haastateltavat edustivat 1-4 henkilöä, 5-9 henkilöä sekä yli 10 henkilöä työllistäviä tilitoimistoja. Haastatteluun osallistuneilla tilitoimistoilla oli yhteensä noin 5 600 asiakasta ja toimistojen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 27,3 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tilitoimistoalan tulevaisuuden kuvaa; muutoksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Haastatteluissa yhtenä keskeisenä teemana oli mm. digitalisaation tuomat haasteet tulevaisuuden liiketoiminnalle sekä asiakkaiden nopeasti muuttuvat tarpeet uudenlaisista taloushallinnon palveluista.

Havaintoja haastattelusta

Haastattelujen perusteella yksi keskeisimpiä kehitystrendejä toimialalla on polarisoituminen eli toimistojen kokoerojen kasvaminen sekä toimialan keskittyminen. Haastateltavien mielestä myös pienillä toimijoilla on tilaa toimialalla tulevaisuudessakin, koska pienten toimistojen asiakkaat koostuvat pitkälti ammatin- ja liikkeenharjoittajista, järjestöistä sekä asunto-osakeyhtiöistä, joiden toimintaan sähköisen taloushallinnon vaikutukset ovat vielä varsin vähäiset.

Monet tilitoimistot profiloituvat pitkälti olemassa olevan asiakaskuntansa tarpeiden mukaisesti. Kasvuhaluiset tilitoimistoyritykset pyrkivät saamaan uutta asiakaskuntaa tarjoamalla esimerkiksi sähköisen taloushallinnon palveluita mahdollisimman laajasti ja asiakkaiden kannalta kustannustehokkaasti. Keskittyminen vain tiettyihin toimialoihin ei noussut esille haastatteluissa. Tilitoimistoissa on kyllä toimialakohtaista erikoisosaamista, mutta vahvaa asiakassegmentointia asiakashankinnassa toimialoittain ei ollut havaittavissa.

Kilpailu tilitoimistoalalla on alueellisesti vaihtelevaa ja toimistot pyrkivät kehittämään ja uudistamaan palveluitaan lähinnä olemassa olevien asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Ketjuuntumisen lisääntyminen oli selkeästi haastatteluissa havaittavissa ja sen uskottiin tuovan kannattavuusetuja.

Käytännön työtehtävien muutoksen osalta haastateltavat olivat vahvasti sitä mieltä, että lähitulevaisuudessa peruskirjanpito tulee muuttumaan yksinkertaisemmaksi. Visionääriset tilitoimistoyrittäjät ovat kehittäneet uusia tuotteita ja palveluita alalle, joita myydään toisille tilitoimistoille. Haastateltavat näkevät, että digitaalinen taloushallinto ei ole niinkään kiinni tilitoimistoyrityksen koosta vaan lähinnä tilitoimiston asiakaskunnasta. Tilitoimistot pyrkivät koosta huolimatta tarjoamaan asiakkaillensa heidän toimintansa kannalta hyödyllisimmät ja parhaat palvelut.

Kilpailun kiristyessä haasteena nähtiin, että miten jatkossa pystytään palvelemaan asiakkaita kustannustehokkaasti tinkimättä palvelun laadusta.

Kokonaisuudessa uhkakuvana ei nähty työn katoaminen, vaan enemmänkin uhkana on se, mistä saadaan alalle riittävän pätevää henkilökuntaa. Tulevaisuuden tilitoimistoalalla tarvitaankin uudenlaisia osaajia, jotka ymmärtävät digitalouden lainalaisuudet sekä alan substanssiosaamisen.

Lopuksi

Lopulta asiakas hyötyy aina eniten kilpailun kiristyessä. Asiakkaan kirjanpito tehdään yhä edullisemmin, nopeammin ja laadukkaammin. Nykyiset taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat rutiinitöiden automatisoinnin ja tilitoimiston rooli muuttuu yhä enemmän konsultoivaksi.

Tilitoimistojen kilpailuttaminen ja toimiston vaihtaminen on entistä helpompaa asiakkaalle ja kirjanpitäjä on ennen kaikkea asiakaspalvelija tuoden lisäarvoa yrittäjälle. Perinteinen kuva nutturapäisestä, kuivasta kirjanpitäjästä ja pelokkaasta asiakkaasta on jo historiaa.